Kirsi Kostamo laatima artikkeli julkaistaan 1/2023 Rannikon Puolustajassa.
Kuivasaaren sotahistoriallisesti arvokkaan 10-tuumaisen Durlacher-tykin entisöinti.
10 ” Durlacher-tykit muodostivat ensimmäisen maailmansodan pääaseistuksen rannikollamme
kattaen esimerkiksi koko Helsingin edustan saarille rakennetun puolustuslinjan. Kuivasaaren
eteläosassa sijaitsevan tykistöpatterin rakentaminen aloitettiin v. 1915-16 osana Helsingin suojaksi
suunniteltua saaristolinnoitusketjua. Suureen betonirakenteiseen patteriin sijoitettiin neljä
kymmentuumaista Durlacher-tykkiä (254/45 D), joiden kantama oli 21 kilometriä. Tykit sijoitettiin
omiin asemiinsa suoraan linjaan itä–länsisuuntaisesti, noin 28 metrin etäisyyksin toisistaan ja
niiden ampumasektori on ollut suuntimien 123° ja 243° välillä naapuritykkiin osumisen
välttämiseksi. Tykkiasemiin asennettiin puhelimet tulenjohtoa varten.
Vuosien 1931–1935 aikana yksi Durlacher korvattiin jättimäisellä Obuhov-kaksoistykkitornilla,
jonka rooli Helsingin puolustuksessa oli merkittävä toisen maailmansodan aikana. Sodan aikana iso
osa Durlacher-tykeistä siirrettiin rintamalle Karjalan kannakselle, jossa ne osallistuivat aktiivisesti
taisteluihin. Sodan jälkeen Durlacher-kalusto oli vanhentunutta ja se poistettiin käytöstä.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana tykit on romutettu niiden kunnon heikentyessä ja
Kuivasaareen sijoitettu tykki onkin todennäköisesti viimeinen autenttiselle paikalle sijoitettu
Durlacher-tykki maailmassa.
Kuivasaaren ulkoilmamuseo perustettiin 90-luvun alussa, jolloin kasematteja korjattiin ja Obuhov –
asejärjestelmä kunnostettiin v. 1990-94. Vuosina 1992–1993 patteriin asennettiin kaksi
Sotamuseon lahjoittamaa Venäjän vallan aikaista tykkiä. Läntisimmässä tykkiasemassa on patterin
alkuperäisen aseistuksen mukainen kymmentuumainen kanuuna, joka on ollut alun perin Itä-
Villingin patterissa (valmistusnumero 114, Obuhov 1906, 254/45 D). Tykki naamiomaalattiin
vuonna 1993 ja patterin betonointia korjattiin 1994.
10-tuumaisen Durlacher-tykin heikkoon nykykuntoon ovat vaikuttaneet voimakkaasti
ulkosaariston ankarat olosuhteet. Tykki sijaitsee patteriston länsipäässä, jolloin siihen kohdistuvat
sekä tuulet että merestä nousevat suolapärskeet, jotka ovat edesauttaneet metallin ruostumista.
Tykki pysyy edelleen kasassa, mutta sen kantavat rakenteet ovat vakavasti heikentyneet. Ellei
tykkiä entisöidä lähivuosina, menetetään tärkeä osa Suomen rannikkotykistön historiaa.
Peruskorjauksen suunnittelu käynnistyy
10” tykin tilan heikkenemistä on seurattu jo vuosia ja talven 2021/22 aikana päätettiin vihdoin
lähteä hankkeistamaan tykin peruskorjausta. Työn taustaksi pyydettiin kustannusarviota alalla
toimivilta yrityksiltä, johon perustuen kunnostustyölle laadittiin hankesuunnitelma ja alustava
budjetti.
Hankesuunnitelma laadittiin yhteistyössä Suomen sotamuseon kanssa, jotta entisöinti voidaan
toteuttaa aseen sotahistoriallisia arvoja kunnioittaen. Hankkeen kustannusten arvioitiin kertyvän
ulkopuoliselta ostettavasta työstä, joka sisältää tykin metalliosien puhdistamisen, ruostuneiden
osien uusimisen ja kiinnittämisen, sekä tykin maalaamisen. Tavoitteeksi asetettiin ensimmäisessä
vaiheessa koota 100.000 € säätiöiltä ja muilta toimijoilta.
Hankehakemus sai erittäin positiivisen vastaanoton Maanpuolustuksen kannatussäätiössä syksyllä
2022, säätiön myöntäessä hankkeelle 50.000 € rahoituksen. Tämä mahdollistaa hankeen
käynnistämisen v. 2023 aikana. Jatkorahoitusta hankkeen saamiseksi maaliin ollaan hakemassa
talven 2022/23 aikana useista maanpuolustushenkistä toimintaa tukevista säätiöistä, mutta myös
yrityksiltä. Hankkeen kokonaisrahoituksen toteutuminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä työtä,
joten ideoita uusistakin rahoituslähteistä vastaanotetaan!
Mitä rahalla sitten saadaan?
Hankkeen toteutuminen takaa ulkosaariston ankariin olosuhteisiin sijoitetun, ainutlaatuisen
sotahistoriallisen kokonaisuuden säilymisen ja mahdollisuuden esitellä sitä tulevaisuudessakin
rannikkotykistön historiasta kiinnostuneille kotimaisille ja ulkomaisille vierailijoille. Vuonna 2022
Kuivasaaressa kävi yli 500 vierailijaa SLRTK:n järjestämillä retkillä ja Maanpuolustuskoulutuksen
kursseilla kuuntelemassa oppaiden kertomuksia Suomen rannikkopuolustuksen ja aseistuksen
kehittymisestä aina 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään.
Esimerkiksi lukiolaisten retkellä kesällä 2022 käytiin oppilaiden, opettajien ja oppaiden välillä
erittäin aktiivista keskustelua Suomen maanpuolustuksellisesta tilanteesta, rannikon
puolustamisesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta. Ja museotykit ja muu kalusto myös päätyivät
kymmenien selfieiden kautta someen oppilaiden innostuttua aiheesta. Kuivasaari ja sen
ulkoilmamuseo tarjoavat siis hyvän alustan historiallisen tiedon välittämisen ohella keskusteluun
maanpuolustuksen nykytilanteesta erilaisista lähtökohdista tulevien vierailijoiden kanssa ja
innostaa keskustelemaan – keskustelu isojen tykkien vieressä avaa rannikon puolustamisen
historiaa ja nykypäivää hyvin eri tavoin kuin esimerkiksi oppitunti luokkahuoneessa.
0 kommenttia