Kiltamajan 40-vuotisjuhla 9. elokuuta kokosi runsaan osallistujajoukon.
Elokuun toinen viikonloppu tarjosi mitä kesäisimpien säiden puolesta upean juhlan yli sadalle Suomenlinnan Rannikkotykistökillan jäsenelle ja kutsuvieraalle Järvön saaressa Porkkalanniemen itäpuolella. Juhlan aiheena oli neljäkymmentä vuotta aikaisemmin eli 1985 saareen pystytetty kiltamaja, joka on mahdollistanut monipuolisen toiminnan saaressa.
Elämää ulkosaaristossa
Käytännössä Suomenlahden ulkosaaristossa on elinkeinon mahdollisuudet olleet varsin rajallisia. Monille leivän toi pöytään ympäröivä meri. Niinpä Järvössäkin vankin elinkeino on ollut verkkokalastus. Karussa kalliomaastossa viljelyskelpoista maata on ollut vain vähän, mutta silti kekseliäät saaristolaiset ovat löytäneet maata pienille viljelyksilleen, jotka yhdessä kotieläinten kanssa ovat tuoneet ainakin vähän voita leivän päälle.
Järvön saaren asukkaita on voitu jäljittää 1850-luvun puoliväliin. Osa saaren asukkaista on ollut suuria persoonia, joten pieniltä ristiriidoiltakaan ei saaressa ole vuosikymmenten kuluessa vältytty. Osa vanhoista rakennuksista on vieläkin olemassa, ja monista löytyy vielä kivijalka. Kun vertaa nykyisyyttä vanhoihin valokuviin, rakennukset ja kivijalat kohtaavat toisensa ja vievät tutkijansa aikamatkalle kauas nykypäivästä.
Oman väriläiskänsä saaristolaiselämään antoi kulttuuriväki, joka tuntui mieltyneen Järvön saareen. Kirjailija Juhani Aho vietti saaressa pitempiä aikoja kirjoittaessaan teostaan Omatunto. Säveltäjämestari Jean Sibelius on puolestaan vieraillut saaressa aistien vahvasti syysmyrskyn äänimaailman. Ehkä Sibelius siirsi kuulemansa johonkin myöhempään teokseensa.
Järvö pääsi myös elokuvanäyttämöksi 1927, jolloin saaressa ja näkömatkan päässä olevassa Rönnskärissa kuvattiin elokuvaa Nuori luotsi. Siinä maineikas näyttelijä Joel Rinne teki ensimmäisen pääosaroolinsa. Tiettävästi saariin ei rakennettu erillisiä kulissikyliä, vaan hyödynnettiin niissä olleita rakennuksia. Elokuva löytyy Finnasta.
Sotavuodet ja Porkkalan vuokra-aika
Sodan tuulet alkoivat puhaltaa maamme rannikoilla syksyllä 1939. Suomen valtiojohdon edustajat kävivät useita kertoja neuvottelemassa ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa. Käytännössä Neuvostoliitto vaati Suomelta laajoja alueita Karjalan kannakselta ja Suomenlahden ulkosaaria.
Neuvotteluiden päätyttyä tuloksettomina Neuvostoliitto hyökkäsi itsensä lavastamisen ”Mainilan laukausten” jälkeen Suomeen 30.11.1939. Tällöin Järvökin pääsi sotatoimien näyttämöksi, koska sinne sijoitetiin Merivalvontaryhmä. Alkeellisissa oloissa toiminut ryhmä tukeutui saaressa oleviin rakennuksiin polttaen vahingossa saaressa olleen saunan.
Syksyllä 1944 saari jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle osana Porkkalan vuokra-aluetta. Tästä tammikuuhun 1956 kestäneestä ajanjaksosta ei ole tarkkoja tietoja, mutta räjäytetyistä linnoitteista päätellen Järvössä on ollut nelitykkinen tykkipatteri siihen kuuluvine tulenjohto- ja voima-asemineen sekä miehistötiloineen. Neuvostoliitto räjäytti rakennelmat pois ennen saaresta poistumistaan.
Puolustusvoimien saari
Porkkalan palautuksen jälkeen vuokra-alueen alkuperäiset asukkaat olisivat luonnollisesti halunneet palata aikaisemmin omistamilleen maille. Pääosin vuokra-alueella näin tapahtuikin, mutta Upinniemessä ja saaristossa tässä tehtiin poikkeuksia Suomen sotilaallisen puolustamisen näkökohdista. Tämä oli omiaan aiheuttamaan kiistoja alueiden alkuperäisten omistajien ja viranomaisten välillä.
Järvössä päädyttiin eräänlaiseen kompromissiin, jossa osa saariryhmästä jäi siviiliomistukseen. Puolustusvoimien haltuun jääneeseen osaan suunniteltiin 1960-luvulla tykkipatteria, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Linnakkeiden ja rannikkotykistöpattereiden rintama Helsingistä itään oli siinä määrin tiivis, ettei perusteita Järvön linnoittamiselle lopulta ollut.
Järvön saaren sotilaallinen käyttö onkin perustunut pääosin tulenjohto- ja merivalvontaharjoituksiin. Lisäksi saari on sopivan kokoinen saaristossa toimivien jalkaväkiyksiköiden harjoitusalueeksi. Puolustusvoimat harjoittelee Järvössä edelleen säännöllisesti. Toinen edelleen jatkuva tehtävä liittyy Räjähdekeskuksen Koeampulaitokseen, jonka tuliasema sijaitsee Helsingin edustan Katajaluodossa. Rannikon suuntainen merirata ohittaa myös Järvön eteläpuolelta, ja niinpä saaressa on yksi merirataan kuuluva iskemämittaus- ja ammuntojen taltiointitorni. Järvön rooli sotilasalueena ei ole muuttunut eikä lähitulvaisuudessa muuttumassakaan, vaan saaressa oleskelu on aina luvanvaraista.
Kiltalaisten saari
1980-luvun alussa Suomenlinnan Rannikkotykistökilta oli osallistunut merkittävällä panoksellaan Upinniemen eteläkärjessä sijaitsevan Robert Kajanuksen saunan kunnostamisprojektiin. Killan ja Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin yhteistyö oli vahvaa. Niinpä kilta ehdotti ja sai silloisen rykmentin komentajan, eversti Torsti Lahden hyväksymään ajatuksen Järvön saaren hyödyntämisestä myös kiltalaisten käyttöön.
Tämän perusteella 1985 saareen rakennettiin kiltamaja, jossa killan tavaramerkkinä oleva yhteisöllisyys tuli todistettua. Kiltamajan rakentamisessa hyödynnettiin taitavien killan jäsenten talkoohenkeä, ja niinpä vain saatiin komea hirsimökki rakennettua saareen Puolustusvoimien tarjotessa kuljetuslaitoillaan kuljetustukea. Eversti Lahti osallistui henkilökohtaisesti innokkaasti talkootyöhön.
Kilta on koko Järvössä toimimisen aikana hoitanut epävirallisesti kulunvalvontaa saaressa ja pitänyt tarkasti huolen siitä, että saaren luonto pysyy koskemattomana ja alue kaikin puolin siistinä. Vierailta ihmisiltä on poikkeuksetta tiedusteltu saaressa oleskeluun oikeuttavaa lupaa, ja tarvittaessa opastettu heidät poistumaan saaresta. Kilta on myös tarjonnut kiltamajaa sekä saunaa Puolustusvoimien harjoitusjoukkojen käyttöön. Tänä päivänä toiminta perustuu hyvään yhteistyöhön Suomenlinnan Rannikkotykistökillan ja aluetta hallinnoivan Rannikkoprikaatin välillä.
40-vuotisjuhla
Järvön kiltamajan rakentamisen 40-vuotisjuhla tarjosi Suomenlinnan Rannikkotykistökillalle hyvän mahdollisuuden järjestää omalle jäsenistölleen retki Järvön saareen ja kutsua kutsuvieraita mukaan juhlistamaan pyöreitä vuosia. Kutsua noudatti ilahduttavan runsas joukko – 120 henkilöä. Osa vieraista oli ollut mukana jo 40 vuotta sitten kiltamajaa rakentamassa, osa taisi olla ensikertalaisia saaressa. Vieraat siirtyivät saareen joko linnakevene Kuivasaarella, Rannikkoprikaatin Jurmolla tai omin venein.
Saaressa kaikkia odotti maittava, paikan päällä keitetty hernekeittolounas. Ruokailun jälkeen juhlassa kuultiin useita puheita, joita pitivät mm. Järvön hoitokunnan puheenjohtaja Mika Pyyskänen, Suomenlinnan Rannikkotykistökillan puheenjohtaja Auvo Viita-aho, Rannikkoprikaatin komentaja kommodori Johan Tillander ja killan kunniajäsen Kauko Pyyskänen. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin yhteisöllisyyden merkitystä Järvön saaren toiminnassa. Mikään ei tapahdu itsestään, ei pienikään asia. Siksi yhteisöllisyys on ollut se voimanlähde, joka on taannut Järvössä menestyksekkään toiminnan vuosikymmenien saatossa.
Järvön perinteisiin kuuluu ns. saarikierros. Se käveltiin juhlavieraiden kanssa perinteistä reittiä, jonka uutuutena reitin varrelle oli pystytetty opastauluja. Ne kertovat elävällä tavalla saaren pitkästä ja monipuolisesta historiasta. Opastauluja voidaan jatkossa pystyttää lisää tarpeen mukaan ja siten täydentää historian ja nykypäivän tietämystä.
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ja Järvön hoitokunta kiittävät kaikkia juhliin osallistuneita. Oli mukavaa tavata vanhoja tuttuja ja uusia kasvoja, kuulla Järvön tapahtumista erilaisia kertomuksia ja nauttia hyvästä seurasta – yhteisöllisyyden herkullisimmasta hedelmästä.
Teksti: Tatu Vartiainen
0 kommenttia