Saarelle ei ole en\u00e4\u00e4 sijoitettu vakituisia joukkoja, mutta viel\u00e4 2000-luvun alkupuolella sen toimivat 100 mm tornitykit saivat tarvittaessa miehist\u00f6ns\u00e4 Isosaaresta, joka n\u00e4kyy noin kahden kilometrin et\u00e4isyydess\u00e4 id\u00e4ss\u00e4. Saari on edelleen sotilasaluetta, jolla Rannikkoprikaati harjoittelee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Tupakointi on sallittu vain sit\u00e4 varten merkityll\u00e4 paikoilla, mutta kameraa saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saaressa vapaasti. Saarella liikutaan luontoa vaurioittamatta yhten\u00e4isen\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 annettavien ohjeiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Saaren omistaa Puolustuskiinteist\u00f6t Oy ja saarta vuokraa Puolustusvoimat. P\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on Upinniemess\u00e4 sijaitseva Rannikkoprikaati. Suomenlinnan rannikkotykist\u00f6kilta on saaren aktiivisin toimija ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 esittelee saaren museoaluetta. Tykit ovat Sotamuseon omaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Keisarillinen Ven\u00e4j\u00e4 aloitti linnoitusty\u00f6t Kuivasaaressa v. 1914, osana Pietari Suuren Merilinnoituksen nimell\u00e4 tunnettua meri -ja maalinnoitusten ketjua. Alkujaan rakennussuunnitelmaan kuului 6\u201d Canet patteri, mutta suunnitelmaa muutettiin ja v.1914 aloitettiin 10\u201d Durlacher m\u00e4kilavettipatterin rakennusty\u00f6t. Patteri valmistui jo syksyll\u00e4 v.1915.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 oli satamasta ty\u00f6maalle johtavan lujapohjaisen tien rakentaminen. Tie rakennettiin Englantilaisen 1800-luvulla el\u00e4neen tiesuunnittelija Mc Adam:in tietoja hy\u00f6dynt\u00e4en. N\u00e4it\u00e4 sotilasteit\u00e4 \u201cmakatameja\u201d kuten kansa niit\u00e4 kutsui rakennettiin linnoitusty\u00f6mailla kautta maan. Linnoituksen v\u00e4elle tarvittiin ja rakennettiin majoitus, varastoja ym. tiloja, joista monet ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 \u201cmakatamin\u201d alkup\u00e4\u00e4n kalliolta it\u00e4\u00e4n katsottaessa n\u00e4kyy sauna ja sen torni<\/strong>, jossa sijaitsi vesis\u00e4ili\u00f6. Kun herrat upseerit saunan j\u00e4lkeen ottivat suihkun, sit\u00e4 oli edelt\u00e4nyt monien tykkimiesten kantamien vesi\u00e4mp\u00e4rien tyhjent\u00e4minen s\u00e4ili\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Saunasta vasempaan on ruokalarakennus<\/strong>, jonka monasti tervatun puulattian koholla olevat oksankohdat kertovat monen sotilasjalkineen vuosikymmenien aikana sit\u00e4 tallanneen.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nness\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keltainen<\/strong> kasarmirakennus, <\/strong>jossa majoitettiin varusmiehist\u00f6.\u00a0 Lippukent\u00e4n toisella puolella sijaitsee p\u00e4\u00e4llik\u00f6n rakennus<\/strong>. Jatkosodan v.1941-1944 aikana siin\u00e4 asui p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kapteeni [my\u00f6h evl] Aake Meril\u00e4n lis\u00e4ksi 20 upseeria. Sittemmin rakennus oli sotilaskotisisarten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 suurempien harjoitusten ja tapahtumien yhteydess\u00e4. Nykyisin se on valitettavasti k\u00e4ytt\u00f6kiellossa.<\/p>\n\n\n\n Valkoinen rakennus <\/strong>lipputangon takanaetel\u00e4ss\u00e4 on 1960-luvun \u201cfunkkista\u201d. Siin\u00e4 asusti 1990-luvun alkuun saakka kantahenkil\u00f6kuntaa perheineen ja saaren vartio-osasto. Nyky\u00e4\u00e4n siin\u00e4 majoittuvat tilap\u00e4iset harjoitus- ym. osastot. Se toimii my\u00f6s killan tukikohtana.<\/p>\n\n\n\n Betoninen tulenjohtotorni<\/strong>, jonka katolla n\u00e4kyy tutka-antenni, on my\u00f6s suomalaisten rakentama. Rannikkotykist\u00f6 siirtyi jo 1970-luvun alussa nykyaikaan kun Radal- j\u00e4rjestelm\u00e4 [Rannikkotykist\u00f6n Digitaalinen Ammunnan Laskin] otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Decca-tutka hankittiin Englannista, ja se oli yhteydess\u00e4 keski\u00f6n Elliot 920 reik\u00e4nauhatietokoneeseen. J\u00e4rjestelm\u00e4 oli nykyaikainen ja mahdollisti my\u00f6hemmin rannikkotykist\u00f6nammunnan digitaalisen ja valvonnan laskentaj\u00e4rjestelm\u00e4n eli Ravalin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton.<\/p>\n\n\n\n Tykkitien<\/strong> alussa oikealla on englantilainen panssarivaunu Comet<\/strong>, jota on k\u00e4ytetty vieress\u00e4 olevan ohjuksen l\u00e4hetyskourun alustana. Suomi hankki Neuvostoliitosta 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 n\u00e4it\u00e4\u00a0 Styx-tyyppisi\u00e4 ohjuksia meripuolustuksen tarpeisiin. Meill\u00e4 ohjus nimettiin MTO 66:ksi. Ohjus oli tuon ajan huippua, kantama oli yli 40 km ja ohjus oli tutkahakuinen, jonka lis\u00e4ksi siin\u00e4 oli muitakin hienouksia. Kun ensimm\u00e4isi\u00e4 harjoitusammuntoja Nevostoliitosta saatujen oppien mukaan suoritettiin sattui alussa monenlaista kommelluksia. T\u00e4t\u00e4 ohjustyyppi\u00e4 k\u00e4ytti Egypti sodassa Israelia vastaan v.1967 ja upotti sill\u00e4 Eilat- nimisen sota-aluksen. Taustalla ovat ohjuksen laskenta-, huolto ym. vaunut.<\/p>\n\n\n\n Kalliolla ohjuksen s\u00e4ilytyskopin takana n\u00e4kyy vaatimaton 57\/55 J- tykki<\/strong>, joka paremmin tunnetaan ns. Jokisen tykkin\u00e4. Insin\u00f6\u00f6rieverstiluutnantti A. A. Jokinen suunnitteli sen jatkosodan aikana. Tilattu 50 tykin sarja ei koskaan t\u00e4ysin valmistunut koeammunnoissa ilmenneiden sulkulaitteen luistin vikojen vuoksi. 1950-luvulla valmistuneet aseet otettiin kuitenkin harjoitusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tarkemmat tiedot niin t\u00e4st\u00e4 kuin muistakin tykkitien varteen esille asetetuista aseista l\u00f6ytyv\u00e4t ao. opastauluista<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Betonitukien varassa lep\u00e4\u00e4 toinen j\u00e4re\u00e4n 305 mm:n Obuhov-kaksoisitornin tykin varaputkista<\/strong>. Pituutta sill\u00e4 on n. 16 metri\u00e4 ja paino ilman lukkoa 50 tonnia. Kun Ven\u00e4j\u00e4 v. 1905 meritaistelussa Japania vastaan h\u00e4visi l\u00e4hes koko laivastonsa huomattiin my\u00f6s tykist\u00f6n laadun olevan selv\u00e4sti voittajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 heikomman. Suunnittelu sai teht\u00e4v\u00e4ksi luoda uusia raskaita ja j\u00e4reit\u00e4 tykkij\u00e4 niin laivastolle kuin maavoimille. Ensimm\u00e4iset 305 mm. Obuhovit valmistuivat v.1910 ja kuten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n on t\u00e4m\u00e4 putki leimattu valmistuneeksi v. 1911. Merkint\u00e4 C.A. [Suhoputnaja Artillerija], ilmaisee sen olleen maavoimien kalustoa. Toinen varaputkista, joka on patteriasemassa kuuluikin laivastolle ja merkint\u00e4 siit\u00e4 on M.A. [Morskaja Artillerija].<\/p>\n\n\n\n Vapaussodan alkaessa oli Suomenlinnan edustalla nelj\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 taistelulaivaa Petropavlovsk, Pultava, Gangut ja Sevastopol, joissa kussakin oli j\u00e4re\u00e4n\u00e4 tykist\u00f6n\u00e4 12 kpl n\u00e4it\u00e4 305 mm Obuhoveja. Onneksi solmittiini ns. Hangon sopimus kun It\u00e4meren divisioona kenraali von der Goltzin johdolla oli tulossa apuretkikuntana Suomen vapaussotaan huhtikuun alussa v. 1918. Sopimuksen mukaan maihinnousulaivasto eik\u00e4 Hangon edusta rannikkotykist\u00f6 ryhtynyt sotatoimiin kesken\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isten tuli tyhjent\u00e4\u00e4 satamat ja saaret omista joukoista. N\u00e4in tapahtui ja Itsen\u00e4isen Suomen laivasto ja rannikkotykist\u00f6joukot saivat runsaan sotasaaliin. Nyt oli kalustoa, mutta oppi niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puuttui. Kun It\u00e4meren Divisiona valloitti Helsingin se my\u00f6s miehitti Kuivasaaren ja sinne perustettiin jo kes\u00e4kuussa v.1918 ensimm\u00e4inen rannikkotykist\u00f6n kokelaskoulu. Saksalainen kaptluutnatti Wustrau kumppaneineen antoi oppia 20 suomalaiselle auttavasti saksankielt\u00e4 osaavalle oppilaalle. Niinp\u00e4 jo avovesikauden 1919 alkaessa osattiin itse ampua liikkuvia merimaaleja saaressa olevalla kalustolla. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4yspanosta ammuttaessa ladataan Obuhovin panoskammioon 150 kg tykkiruutia. Ruutipanoksen edesss\u00e4 oleva kranaatti saattaa painaa l\u00e4hes \u00bd tonnia ja kun ruuti syttyy vapautuu n. 4 miljoonaa hevosvoimaa. Kranaatin l\u00e4ht\u00f6nopeus on suurimmillaan yli 900 metri\u00e4 sekunnissa ja kantama n. 42 km.<\/p>\n\n\n\n Tien oikalla puolella on seuraavana kaksi Canet-mallista tykki\u00e4 75\/50 C ja 120\/45 C<\/strong>, ja vasemmalla puolella 76 mm:n Vickers vuosimallia 1916 ja 76\/50 Obuhov-tykki merihaupitsilavetilla.<\/strong> Vasemmalla n\u00e4kyv\u00e4 betonirakennus kuului ven\u00e4l\u00e4isten valonheitinaseman<\/strong> varustukseen. Siit\u00e4 kulki kapearaiteinen kiskotus saaren etel\u00e4k\u00e4rkeen, mihin heitin tarvittaessa asemoitiin valaisemaan merialuetta.<\/p>\n\n\n\n Muita tykkej\u00e4 ovat ovat 57\/58 H [Hotchkiss], Putilovin tehtaan 76 mm, 57\/45 Bridgeport ja 90 mm:n de Bange m-1877,<\/strong> joita saatiin lahjoituksena Ranskasta talvisotaan 100 kpl. Talvisodan lopussa vain muutamia voitiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kun kaikki tavittava v\u00e4lineist\u00f6 ei seurannut itse asetta. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 de Bange on muunnos alkuper\u00e4isest\u00e4. Ase on varustettu suujarrulla ja lavetti on muutettu ns. vipulavetiksi.<\/p>\n\n\n\n Alkuper\u00e4isen Durlacher- patterin 1. tykin paikalle on vuonna 2002 asennettu Canet-tykki<\/strong> joka sotien j\u00e4lkeen on modernisoitu 152\/50 T-tykiksi [152\/50 merikanuuna mallia Canet Tampellan putkella]. Itsen\u00e4isyyden alussa 152 mm:n Canet- tykkej\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 100, mutta sota verotti niiden kuntoa ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pitk\u00e4llisten suunnittelujen ja kokeilujen j\u00e4lkeen valmistui kevyell\u00e4 panssarikuvulla ja alkuper\u00e4isest\u00e4 5 kaliperi\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 putkella varustettu Tampella-tykki<\/strong>. Kun 1980-luvulla alkoi valmistua 130 mm:n tornikanuuna<\/strong>-patterita j\u00e4iv\u00e4t 152 mm:n v\u00e4hitellen pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Nyt asennettu Tampella-Canet tullee palvelemaan museoesineen lis\u00e4ksi my\u00f6s kunnialaukaustykkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 2. tykin asemassa on Canet 152\/45<\/strong> alkuper\u00e4isasussa, Belleville-tyyppiset jouset tykin alapuolella. Ev. Rikama suunnitteli niiden k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen yl\u00e4puolelle ja n\u00e4in saatiin korotuskulma suuremmaksi. Sen lis\u00e4ksi kranaatin k\u00e4rki muutettiin ballistisemmaksi. Kantama kasvoi n. 7\u00bd km. mik\u00e4 oli yll\u00e4tys neuvostoliittolaisille kun talvisota alkoi. 4. tykin asemassa on alkuper\u00e4inen 10\u201d Durlacher m\u00e4kilavettitykki<\/strong>, ilmeisesti maailman ainoa 1. maailmansodan aikaisessa asemassaan. Ase on koottu Katajaluodon ja Ryss\u00e4nkarin tykkien osista. Sen mahdollistivat yst\u00e4v\u00e4llismieliset liikelaitokset tukemalla muodostuneita kustannuksia lahjoituksin.<\/p>\n\n\n\n Seuraavaksi hiukan historiaa<\/strong>. Kuivasaaren sotilaallinen k\u00e4ytt\u00f6 tunnetaan jo 1500-luvulta, jolloin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli semafooriasema, joka v\u00e4litti Susisaarien (nykyinen Suomenlinna) redill\u00e4 oleville sotaaluksille vartioalusten havaitsemista kauppaaluksista, joiden kohteena oli it\u00e4inen Suomenlahti.<\/p>\n\n\n\n Iivana Julman ratsujoukot, jotka tulivat Tallinnaata j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin Helsinki\u00e4 kohti tukeutuivat my\u00f6s Kuivasaareen samalla vuosisadalla. Kun kenraali Danilof Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4esikunnassa 1900-luvun alussa mietti Euroopan tilannetta oli aistittavissa merkkej\u00e4, jotka ennen pitk\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 johtavat sotatoimiin valtioiden v\u00e4lill\u00e4. Kuivasaari oli jo silloin lunastettu kruunun omistukseen. Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren laivasto oli tuhoutunut meritaistelussa Japania vastaan v.1905, joten sen apua Pietarin meritie tuvaamiseksi ei viel\u00e4 ollut. Pel\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 oli, ett\u00e4 Saksa k\u00e4yt\u00e4isi tilaisuutta hyv\u00e4kseen ja hy\u00f6kk\u00e4isi meritse tai maitse Suomen kautta Pietariin ja siit\u00e4 sis\u00e4ven\u00e4j\u00e4lle. Pohdintojen seurauksena syntyi linnoitussuunnitelma, joka nimettiin Pietari Suuren merilinnoitukseksi. Muun muassa Helsinki varustettiin voimakkaalla tykist\u00f6ll\u00e4 ja Helsingin laivastoaseman turvaksi rakennettiin kaupungin ulkopuolelle mantereen puolelle my\u00f6s maalinnoitusketju.<\/p>\n\n\n\n Kuivasaaren l\u00e4hell\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 oleva Isosaari varustettiin ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa my\u00f6s 10\u201d Durlacher-tykeill\u00e4. Siell\u00e4 niit\u00e4 oli 2 patteria eli 8 tykki\u00e4 ja lis\u00e4ksi yksi 6\u201d Canet-patteri. Kuivasaaren l\u00e4nsipuolella oleva Harmaja varustetiin my\u00f6s 6\u201d Canet- patterilla. Kuiva -ja Isosaarissa oli my\u00f6s maayhteysmiinakenttien keskukset, joista Helsingin edustalla olevat miinat laukaistiin.<\/p>\n\n\n\n Rannikkolinnakkeiden lis\u00e4ksi rakennettiin sis\u00e4maahan Pohjanlahden rannikolta johtavat maa-,vesi- ja rautatieyhteyksien solmukohtiin linnoitettiin. Suomen teollisuus ty\u00f6llisti vuonna 1916 n.105.000 henke\u00e4, mutta patterit\u00f6iss\u00e4, jotka suoritettiin ven\u00e4l\u00e4isten johdolla ty\u00f6skenteli l\u00e4hes sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisia eli n. 100.000 henke\u00e4. Niiden ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus olikin tarpeen, sill\u00e4 maailmansota oli tyrehdytt\u00e4nyt l\u00e4hes t\u00e4ysin puun ja paperin viennin.<\/p>\n\n\n\n Ven\u00e4l\u00e4iset toivat t\u00e4nne my\u00f6s kiinalaisia rakentajia, joita lienee ollut n. 3000. Huonot ty\u00f6olosuhteet ja ty\u00f6panos johti siihen,ett\u00e4 heid\u00e4t palautettiin melko pian takaisin kotimaahansa, mutta paljon tarinoita heist\u00e4 on muistoksi t\u00e4nne j\u00e4\u00e4nyt. L\u00e4hes joka puolella maata mist\u00e4 sotilastien p\u00e4tk\u00e4 tai patteriasema edelleen l\u00f6ytyy kerrotaan ne kiinalaisten rakentamiksi.<\/p>\n\n\n\n Suomi ja Viro k\u00e4viv\u00e4t puolustuspolittisia keskusteluja v.1920 -luvun lopulla, jonka tarkoituksena oli sulkea Suomenlahti j\u00e4reill\u00e4 tykist\u00f6aseilla. Virolla oli jo Aegnasssa 12\u201d tykist\u00f6\u00e4, ja nyt suunniteltiin Suomen puolelle M\u00e4kiluotoon ja Kuivasaareen vastaava aseistus. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin ja vuonna 1931 aloitettiin rakennusty\u00f6 ensin M\u00e4kiluodossa ja my\u00f6hemmin Kuivasaaressa. Kuivasaaren tykin peruslieri\u00f6 tuotiin M\u00e4kiluodosta, muuta tavaraa Inosta joiden lis\u00e4ksi joitakin laitteita saatin Virosta. Rakennusty\u00f6 eteni nopeasti niin, ett\u00e4 vuonna 1934 oli saaressa tykkitornin vihki\u00e4iset, jolloin paikalla olivat sek\u00e4 puolustusministeri ett\u00e4 puolustusvoimain komentaja. M\u00e4kiluoto, joka oli ehtinyt jo valmiiksi, ampui kaksi 12\u201d kranaattia mereen Kuivasaaren etel\u00e4puolelle juhlistaen n\u00e4in tilaisuutta. Koulutus Kuivasaaressa alkoi vuonna 1935, kun tykille oli ammuttu ampumataulukot.<\/p>\n\n\n\n Nyt Suomenlahti oli tehokkaasti suljettu. Ajateltiin, ettei mahdollinen vihollinen sulusta p\u00e4\u00e4sisi l\u00e4pi, mutta vuonna 1939 tilanne muuttui kun Neuvostoliitto miehitti Viron. Talvisodan aikana ei Kuivasaarella ollut torjuntateht\u00e4vi\u00e4, mutta jatkosodan alkaessa vuonna 1941 Neuvostoliiton evakoidessa Hankoa Kuivasaari kuten M\u00e4kiluotokin h\u00e4tyytteli n\u00e4it\u00e4 saattueita. Se olikin ainoa taistelutoimi jatkosodan aikana, mutta vihollinen tiesi tarkasti mik\u00e4 suoja Helsingill\u00e4 oli t\u00e4st\u00e4 patterista. Asia oli muistissa kun Littoutuneiden valvontakomissio saapui Helsinkiin aselevon j\u00e4lkeen. Neuvostoliitto m\u00e4\u00e4r\u00e4si tykki purettavaksi ja putket viet\u00e4v\u00e4ksi sis\u00e4maahan Parolaan. N\u00e4in oli teht\u00e4v\u00e4 ja vasta 1960- luvun alussa tykki j\u00e4lleen kunnostettiin ja harjoitukset voitiin aloittaa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin 1970-luvun alkaessa todettiin,ett\u00e4 oli koittanut ohjusten aika, eik\u00e4 kiinte\u00e4 suuri tykkiase ollut en\u00e4\u00e4 ajankohtainen. Tykki j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n heitteille, kes\u00e4-talvi kondessi ja vuotoilmi\u00f6ineen tekiv\u00e4t tuhoja l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tornissa, ja se oli paikoitellen kuin tippukiviluola. My\u00f6hemmin er\u00e4\u00e4t henkil\u00f6t kuten eversti nyk prkenr Asko Kilpinen ja muut her\u00e4ttiv\u00e4t ajatuksen, ett\u00e4 ase kunnostettaisiin ja sill\u00e4 ammuttaisiin Itsen\u00e4iselle Suomelle 75 -vuotis kunnialaukaukset. Ty\u00f6h\u00f6n ryhdyttiin ja sit\u00e4 l\u00e4hti vet\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomenlinnan Rannikkotykist\u00f6killan Pekka Ahtola. Tarvittiin rahaa,tarvikkeita niit\u00e4 saatiin yksityisilt\u00e4 ja liikelaitoksilta lahjoituksina, ty\u00f6t\u00e4 suorittvat mm. kiltalaisen n.16.000 talkootunnin verran.<\/p>\n\n\n\n Kun sitten koitti itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n ilta 06.12.1992 ampui Kuivasaaren j\u00e4re\u00e4 suunnitellusti kaksi kunnialaukausta Suomelle. Sen j\u00e4lkeen asetettiin ase museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja vierailijoita onkin vuosittain k\u00e4ynyt runsaasti tutustumassa t\u00e4h\u00e4n ilmeisesti maailman ainoaan ampumakunnossa olevaan 2 x 305 mm:n Obuhov- tykkiin.<\/strong> Kunnialaukausperinne on jatkunut niin, ett\u00e4 on ammuttu mm. Suomelle 80- ja 85-vuotislaukaukset sek\u00e4 Suomenlinnan 250-vuotislaukaukset sek\u00e4 muita laukauksia. Kunnialaukauksissa ei kiltalaisten halusta huolimatta saada ampua oikeita kranaatteja, koska ilmeisesti Tukholman ja Tallinnan menev\u00e4t alukset eiv\u00e4t pit\u00e4isi oudoista vesipatsaista horisontissa.<\/p>\n\n\n\n Ruuti, jota panoskammioon ladataan n.150 kg, on saatava palamaan l\u00e4hes putken pituudella ja tarpeellinen vastapaine saadaan sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 putkeen kranaatin asemasta 500 litraa vett\u00e4. Ruudin ja veden erottavat toisistaan kaksi styrox muovitulppaa.<\/p>\n\n\n\n Tornin tilavuus on n. 3400 m \u00b3 ja sis\u00e4korkeus viidess\u00e4 kerroksessa n.19 metri\u00e4. <\/strong>Ter\u00e4kset painavat yhteens\u00e4 n. 1 milj. kiloa, josta py\u00f6riv\u00e4 torini putkineen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 650.000 kiloa. Torni py\u00f6rii nopeimmillaan t\u00e4yden ympyr\u00e4n runsaassa minuutissa ja hitaimmalla vaihteella n. 30 tunnissa. Tornilla on oma generaattori, joka kehitt\u00e4\u00e4 tarvittavan 110 voltin tasaj\u00e4nnitteen, dieselasema ja paineilma-asema. L\u00e4hes kaikki tornin toiminnat ovat s\u00e4hk\u00f6-mekaanisia. Alimmassa kerroksessa ovat voima-asemat ja keski\u00f6<\/strong>, seuraavana on ns. juontokerros<\/strong>, jossa olevista panos- ja ammuskellareista ne juonnetaan hissille nostettaviksi yl\u00f6s tykin luo.<\/p>\n\n\n\n Seuraava on s\u00e4hk\u00f6-konekerros<\/strong>, jossa sijaitsevat sulaketaulut, kytkimet ja tarpeelliset muuttajakoneet korotus- ja sivusuutausta varten. Sivusuuntaajan kerroksessa<\/strong> n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4 6000-jakoinen piiruasteikko, johon keski\u00f6n ilmoittama suuntalukema asetetaan suunnattaessa putki maaliin. Tykkikerroksessa<\/strong> lukon takana olevasta hoitop\u00f6yd\u00e4st\u00e4 hoidetaan latauksen eri vaiheiden toiminta. Latauslaite lataa hissin avatun lukon alle nostaman latauksen putkeen, takana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n korottajan paikka ja korotuskaari, johon ajetaan putkelle laskettu korotuskulma maaliin. Kehdon molemmilla puolilla on hydraulisylinterit, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ottaa vastaan per\u00e4ytyv\u00e4 putki sen liikett\u00e4 hidastaen. Putken palautus tapahtuu pneumaattisella sylinterill\u00e4 85 barin ilmanpaineella, silinteri sijaitsee putken alapuolella.<\/p>\n\n\n\n Kun latausyhdistelm\u00e4 on sis\u00e4ll\u00e4, hissi ajetaan takaisin juontokerrokseen ja lukon keskell\u00e4 olevaan nallilukkoon asetetaan nalli, lukko suljetaan ja ase on laukaisuvalmis. Laukaisun suorittaa korottaja painamalla tykinjohtajan komennolla lattiassa olevaa s\u00e4hk\u00f6laukaisinta. Hyvin koulutettu tykkimiehist\u00f6 pystyi tarvittaessa ampumaan laukauksen minuutin v\u00e4lein. Vaikka ase on s\u00e4hk\u00f6-mekaanisesti toimiva, varaj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ysin manuaalinen menetelm\u00e4, joiden apukammet on sijoitettu ao. paikoille seiniin. ,<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuivasaaren linnakesaari oli aikanaan keskeinen osa p\u00e4\u00e4kaupungin puolustusta kiinte\u00e4ll\u00e4 tykist\u00f6ll\u00e4 merelt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n se palvelee, paitsi harjoitusalueena, my\u00f6s rannikon n\u00e4ytt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 museosaarena lukuisine tykkeineen ja muine linnoitteineen. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":182,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-136","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus.jpg",2000,1331,false],"thumbnail":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus-300x200.jpg",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus-768x511.jpg",768,511,true],"large":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus-1024x681.jpg",1024,681,true],"1536x1536":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus-1536x1022.jpg",1536,1022,true],"2048x2048":["https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuivasaaren-laiturirakennus.jpg",2000,1331,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Kuivasaaren linnakesaari oli aikanaan keskeinen osa p\u00e4\u00e4kaupungin puolustusta kiinte\u00e4ll\u00e4 tykist\u00f6ll\u00e4 merelt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n se palvelee, paitsi harjoitusalueena, my\u00f6s rannikon n\u00e4ytt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 museosaarena lukuisine tykkeineen ja muine linnoitteineen.","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/136","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":180,"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/136\/revisions\/180"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/slrt-kilta.fi\/Helmi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}